Vinkkejä keväiseen taimikasvatukseen – osa 1

Tobagot Sweet taimi kookoskuidussa

Yhdistykseltä jäi talvikiireiden vuoksi väliin suunnitteilla ollut artikkeli chilien idätyksestä, joten hyppäämme nyt kevään kynnyksellä suoraan taimien kasvatukseen. Tässä kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään yleisimpiä ruukkukasvatukseen soveltuvia kasvualustoja, taimien kastelua, lannoittamista ja valaistusta. Tämä ensimmäinen osa keskittyy kasvualustoihin.

Kasvualustat

Multa

Multa on yleisin ja saatavuudeltaan helpoin kasvualusta. Multaseoksia on kymmeniä erilaisia, ja chileille soveltuvat parhaiten kuohkeat mullat, joissa on vähän savea. Pienille taimille voi käyttää kevyesti lannoitettua hienojakoista taimimultaa, mutta taimet tarvitsevat siinä lannoitusta melko nopeasti. Myöhempiin kasvatusvaiheisiin parhaten soveltuvia multia ovat runsaasti turvetta sisältävät seokset, koska ne tiivistyvät vähemmän kuin humusrikkaammat mullat.

Multakasvatuksessa yleisimmät haasteet ovat ylikastelu ja mullan tiivistyminen sekä kovettuminen. Ylikastelu on haitallista, koska kasvualustan liiallinen märkyys estää juurten hapensaannin ja lisää riskiä juuristotaudeista. Multa sitoo vettä tehokkaasti ja liian märäksi kasteltu multa kuivuu hitaasti, varsinkin jos lämpötilat ovat alhaisia ja kasvi kuluttaa vettä vähäisesti. Mullan pinta tiivistyy kuivuessaan kovaksi ja huonosti vettä imeväksi, minkä vuoksi kastelu on parempi tehdä alakautta. Altakastelu on paras tapa kasvualustasta riippumatta, koska juuret kasvavat luontaisesti alas.

Monet mullat ovat hyviksi todettuja, mutta suosittuja ovat esim. Kekkilän puutarhamulta ja Biolanin turvemulta. Musta multa oli vuosia sitten ongelmallista tuotantovirheestä johtuen, mutta se kelpaa kyllä chileille, vaikkakin on pienille taimille turhan voimakkaasti lannoitettua.

Turve

Turve on suosittu kasvualusta, jota saa keväisin sekä kesäisin laajalti rautakaupoista ja puutarhamyymälöistä säkkitavarana sekä kokoon puristettuina suurikokoisina harkkoina. Turpeen tulee ehdottomasti olla kalkittua ja lannoitettua, sillä luonnonturve (jota myös myydään) on liian hapanta chileille.

Turpeen etuna on sen vähäisempi vedenpidätyskyky ja pienempi kokoon painuminen multaan verrattuna. Turve on usein myös tilavuuspainoltaan kevyempää kuin multaseokset, joka helpottaa varsinkin julkisilla liikkuvan kaupunkiviljelijän arkea.

Turvetta käyttäessä kasvualustan täydellistä kuivumista on pyrittävä välttämään. Jos kasvualustaan ei ole sekoitettu apuaineita, se tiivistyy kuivuessaan huomattavasti ja kasvualustan kastelu hankaloituu varsinkin jos kasvattaja kastelee taimia päältäpäin.

Jos kasvualustaksi valitaan multa tai turve, kannattaa suosia mahdollisimman tuoretta erää varsinkin jos kasvualusta on ostopaikassa alttiina sääolosuhteille. Ylivuotiset, huonosti taivasalla säilytetyt kasvualustat ovat voineet altistua sateille ja sulamisvesille, jolloin kasvualustasta on saattanut veden mukana liueta ravinteita ja ylivuotisen kasvualustan rakenne saattaa olla kärsinyt maatumisasteen edettyä pidemmälle kuin tuoreen.

coco

Kookoskuitu

Kookoskuitu on uudempi ja erikoisempi mutta nopeasti suosiota kasvattava kasvualusta. Kookoskuitua myydään kokoon puristettuina harkkoina, jotka paisuvat vettä lisäämällä liki kymmenkertaisesti sekä pussitettuna ja valmiiksi turvotettuna. Yleensä kookoskuidussa ei ole ravinteita, mutta myös valmiiksi lannoitettua kookoskuitua on myynnissä ja pakkausmerkintöihin kannattaakin kiinnittää huomiota tarkasti. Kookoksen suurin etu on sen ilmavuus ja melko vähäinen vedenpidätyskyky. Tämän vuoksi ylikastelu on kookoskuidussa lähes mahdotonta eli ylimääräinen vesi valuu heti pois, eikä kuitu jää pitkäksi aikaa liian märäksi.

Juuret saavat kookoksessa ilmaa paremmin kuin mullassa tai turpeessa, mistä johtuen kasvu voi olla nopeampaa. Kookoskuitu sisältää luontaisia hormoneja, jotka edistävät juuriston kasvua. Kookoskuidun maatuminen on korkean ligniinipitoisuuden ansiosta huomattavasti hitaampaa kuin multa- tai turveseosten ja rakenne alkaa heiketä merkittävissä määrin vasta noin kolmen vuoden jälkeen. Kookoskuitu on kasvatuspuuhissa suhteellisen siistiä käsiteltävää, koska siitä ei käsittelyn yhteydessä irtoa pölyä kuten esim. kivivillasta tai monista turveseoksista.

Kookoskuituvalmisteissa saattaa olla koostumuksen suhteen eroja, ja raekoko voi vaihdella hienojakoisesta karkeaan. Myös kasvatukseen huonosti soveltuvaa kookoskuitua on joidenkin kasvattajien kokemusten mukaan myynnissä, joten ajantasaisin tieto hyvin toimivista tuotteista kannattaa tarkistaa esim. Chilifoorumilta.

Saatavuus on melko heikkoa rajoittuen erikoisliikkeisiin kuten Chilitarvike, eikä kookoskuitua löydy useimmista puutarhamyymälöistä .

Kasvualustan apuaineet

Kaikissa kasvualustoissa voidaan käyttää lisänä apuaineita, joista suosituin on perliitti.

perliitti

Perliitti on epäorgaanista kiviperäistä styroksirouheen näköistä kevyttä ainetta, jolla voidaan kuohkeuttaa kasvualustaa. Perliitti tekee kasvualustasta ilmavampaa ja erityisesti mullan tapauksessa vähentää veden pidättymistä. Perliittii on stabiilia, ei muutu värjääntymistä lukuun ottamatta ja pidättää vettä vain vähäisissä määrin.

Edistyneemmissä kasvatusmetodeissa, kuten vesiviljelyssä, perliitti saattaa nostaa pH-tasoa, joka vaatii siten seurantaa ja säätöä tarpeen mukaan.

verm

 

 

 

 

Vermikuliitti on harvinaisempaa, vulkaanisen toiminnan aikaansaamaa kiillemineraalia. Vermikuliitti pidättää vettä 3-4 kertaa oman ominaispainonsa verran ja sillä on suuri kationinvaihtokyky, joka tarkoittaa vermikuliitin vapauttavan ravinteita hitaasti takaisin kasvin käyttöön. Vermikuliitti on perliitin tavoin biologisesti inaktiivista.

Kevytsora on polttamalla paisutettua savea, joka on muodoltaan pyöreää. Kasvatuskäyttöön suunniteltua kevytsoraa markkinoidaan mm. ruukkusoran ja hydrosoran nimellä. Ruukkusora on pienijakoisempaa ja saattaa sisältää pyöreiden papanoiden lisäksi myös pienempiä palasia. Hydrosora on suurikokoisempaa, eikä sen joukossa yleensä ole pienempiä palasia. Kevytsoran rosoinen pinta sitoo vettä sekä ilmaa ja toimii hyvin mullan kuohkeuttajana. Kevytsora sopii myös kasvualustan salaojitukseen, ja monet kasvattajat suosivatkin ruukun pohjalla sorakerrosta. Kevytsoraa voi ripotella myös ruukun pinnalle, joka vähentää haihduntaa kasvualustan pinnalta ja vähentää näin kasteluntarvetta.

Kuvat:
Artikkelin pääkuva, Markus Haapala
Perliitti ja vermikuliitti, Pekka Mäkinen
Kookoskuituharkko, Riku Heikkilä

Teksti:
Markus Haapala
Lauri Äystö
Riku Heikkilä

8423 Total Views 2 Views Today