Chili

Chilit ovat eräitä vanhimmista ihmisen hyötykäyttämistä ja viljelemistä kasveista. Vanhimmat chilin asutuslöydöt Etelä-Amerikassa ajoittuvat yli 8000 vuoden taakse.

Chilin alkuperä

Chili on varmuudella peräisin Etelä-Amerikasta, mutta tarkka sijainti on kuitenkin kiistanalainen – hyvin luultavasti kuitenkin Bolivian ympäristö.

Chili on levinnyt ensin koko Etelä-Amerikkaan, sitten Väli-Amerikkaan, mistä Pohjois-Amerikkaan.

Chilin maailmanvalloitus

Yleisesti otaksutaan, että chilin toi Eurooppaan Kristoffer Kolumbus. Muun muassa Ruotsista on löydetty erittäin vanhoja jälkiä luultavimmin capsicum frutescens -lajin chilipaprikoista. Näyttääkin siltä, että niin viikingit kuin muutkin tutkimus- ja kaupparetkiä harjoittaneet kansat ovat tunteneet paprikan ainakin lääkerohtona pitkälti yli tuhannen vuoden ajan.

CHILI JA TERVEYS

Chilipaprikat ovat vitamiinipitoisimpia hedelmiä maailmassa, niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja, sekä A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia. Chilien kuiva-aineesta jopa 20% on hyödyllistä kuitua. Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on myös antioksidanttisia vaikutuksia. Lisäksi chilin poltteen aiheuttavien kapsaisinoidien on todettu olevan terveyttä edistäviä useissa tutkimuksissa.

Chilin poltteen aiheuttavat kapsaisinoidit vilkastuttavat pintaverenkiertoa ja lisäävät aineenvaihduntaa – chili onkin luontainen apu laihdutukseen!

Kapsaisiinin hyötyjä tutkitaan jatkuvasti. Lääketiede tutkii parhaillaan kapsaisiinin hyödyllisiä vaikutuksia mm. vatsahaavan ehkäisyyn ja hoitoon.

CHILIEN TULISUUS

Chilien tulisuuden aiheuttavat kapsaisinoidit, joita tunnetaan kuutta erilaista. Tunnetuin kapsaisinoidi on kapsaisiini, joka vastaakin yleensä suurimmasta osasta chilien poltteesta.

Eri ihmiset kokevat tulisuuden erilailla. Tulista syömällä toleranssi kuitenkin kasvaa nopeasti ja jälkeenpäin voi vain ihmetellä, miten jalapeñon siivu pystyi olemaan joskus niin tulista! Jalapeño onkin chili miedoimmasta päästä.

Jotta eri chilien tulisuuksista saataisiin jonkinlaista kuvaa, on kehitetty mitta-asteikkoja tulisuutta kuvaamaan.

Scovillen asteikko

Asteikon chilien tulisuuteen kehitti tohtori Wilbur Scoville vuosina 1910-1912 – asteikkoa kutsutaankin nimellä Scovillen asteikko. Scovillen asteikolla mitataan chilin tulisuutta laimentamalla murskattua chiliä sokerivedellä. Kun testiraati (yleensä viisi henkilöä) ei enää havaitse tulisuutta, osoittaa lisätyn sokeriveden määrä suhteessa chiliin suoraan Scoville-asteet. Vihannespaprikassa ei ole polteta aiheuttavia kapsaisinoideja, joten sen Scoville-aste on 0, kun taas habanerossa Scovilleja voi olla esimerkiksi 200 000 – eli yksi habanero vaatisi 1000 litraa sokerivettä, jotta poltetta ei havaitsisi!

Scovillen asteikon lyhenne on SHU (Scoville Heat Unit). Usein näkee myös muotoa kSHU tai KSHU, joka tarkoittaa tuhat kertaista – eli 1 kSHU = 1000 SHU.

Scovillen asteikko vaatii työtä ja tulos on aina raadista riippuen subjektiivinen. Nykyään Scovillen asteita voidaan määrittää myös korkean erotuskyvyn nestekromatografialla, jolla saadaan objektiivinen tulos – vai saadaanko? Vaikka saisimmekin yhdestä hedelmästä tarkan tuloksen, se ei kuitenkaan vastaa välttämättä juuri sinun kokemaasi poltetta, sillä eri kapsaisiinien vaikutusta poltteeseen painotetaan kertoimilla – jotka taas ovat henkilökohtaisia. Toisekseen jokainen marja on yksilö, samasta puskasta voi löytyä hyvinkin eripoltteisia hedelmiä! Ensimmäiset hedelmät ovat usein mietoja, kun taas kivuliaasti kasvaneet voivat osoittaa todellisen kiukkunsa!

Tulisimman chilin tittelistä käydään jatkuvaa väittelyä. Emme koskaan saa tietää mikä chili on tulisin, mutta sen etsiminen on kuitenkin sen verran hauskaa ja mielenkiintoista, että se kannattaa! Suomalaisella Jukka Kilpiselläkin jalostuksessa käynyt ja hänen siemenistään kasvatetuista Trinidad Moruga Scorpioneista on löydetty tällä hetkellä maailmanennätystä hallussaan pitäviä, maailman tulisimpia hedelmiä, joiden tulisuus on yli 2,0 miljoonaa SHU. Tunnetun Tabasco-maustekastikkeen tulisuus on Scovillen asteikolla 2500-5000, joten Moruga Scorpion siis jopa tuhat kertaa Tabascoa tulisempaa.

Vuonna 2013 Kilpinen tiedotti risteyttäneensä ja vakiinnuttaneensa chilin, jonka kertoo useiden makutestien mukaan olevan selvästi Moruga Scorpioniakin tulisempi, siis aivan kammottavan tulinen. Tämän chilin Kilpinen nimesi Fatalii Gourmet Jigsaw:ksi. Eikä Kilpinen ole eräiden lähteiden mukaan vieläkään täysin tyytyväinen, vaan suunnittelee jo seuraavan kammotuksen luomista.

 Esimerkkejä tulisuuksista Scovillen asteikolla

Scovilleasteet (SHU) Chili
15 000 000-16 000 000 Puhdas dihydrokapsaisiini ja kapsaisiini. Tämän tulisempaa ei ole!
8 600 000-9 100 000 Muita kapsaisinoideja
7 100 000 Chiliharrastajien kunnioittama ”The Source” chilikastike. On tulista.
2 000 000-5 300 000 Turvasumutteet – pepper spray.
2,009,231 Trinidad Moruga Scorpion – Mexicon osavaltion yliopiston Chili-instituutin testien mukaan maailman tulisin chili
1,569,383 SMOKIN’ ED’S CAROLINA REAPER® Guinness World Recordsin mukaan maailman tulisin chili
855 000-1 041 427 Bhut Jolokia
350 000-580 000 Red Savina Habanero
100 000-350 000 Habanero, Scotch Bonnet, Datil, Rocoto, African Birdseye, Madame Jeanette
50 000-100 000 Thai chili, Malagueta, Tepin, Pequin
30 000-50 000 Cayanne, Tabasco (chili)
10 000-23 000 Serrano
2 500-8 000 Jalapeño, Guajillo, New Mexico, Hungarian Wax
500-2 500 Anaheim, Poblano, Rocotillo, Champion
100-500 Pimento, Pepperoncini
0 Vihannespaprika, Aji Dulce Amarillo

0-10 asteikko

Koska Scovillen asteikko on vaikea hahmottaa, on aikoinaan (kun luultiin, että Habanero on tulisin) luotu 0-10 asteikko, jossa äärimmäistä tulisuutta edustaa Habanero. 0-10 asteikko on käytännöllinen kertomaan kuluttajalle tulisuuden, sillä 10 tällä asteikolla on jo useimmille aivan liikaa sellaisenaan! Myöhemmin on löydetty tulisempiakin chilejä –  kertaluokkiakin tulisempia – asteikkoa ei kuitenkaan tarvitse muuttaa, sillä niiden tulisuutta kuvataan asteikolla 10+ merkinnällä.

Chiliyhdistys suosittelee 0-10 asteikon käyttöä sen helpon ymmärrettävyyden vuoksi. Scovillen asteikko sopii parhaiten absoluuttiseen vertailuun, jos sellaiselle tulee tarvetta.

Miten kapsaisinoidit vaikuttavat

Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta seuraavanlaiset vaikutukset ovat yleisiä supertulisten kohdalla – ja välillä miedompienkin (toleranssista riippuen):

  • sietämätön polte suussa
  • hikoilu
  • punastuminen – pintaverenkierto yltyy
  • hikka
  • vatsapolte
  • vilunväristykset, ihikarvat nousevat pystyyn
  • korvakipu, jopa kuulon hetkellinen heikkeneminen
  • oksentelu
  • ripuli
  • ihon ärtyyntyminen – jos kapsaisiinia on päässyt iholle
  • paniikki
  • makuaistimusten voimistumien
  • euforia

Kaikki oireet ovat ohimeneviä. Kapsaisiini ei tuhoa mitään – se vaikuttaa suoraan hermoihin ja huijaa niitä luulemaan, että on tosi kyseessä. Paniikki johtuu yleensä tietämättömyydestä.

Kapsaisiini vaikuttaa tehokkaimmin limakalvoilla. Se saa ihollakin aikaan lämmön, jopa poltteen tunteen – iholla kapsaisinoidien imeytyminen hermosoluihin voi kestää tuntejakin ja poltekin voi tulla yllätyksenä jopa vuorokaudenkin päästä!

Vaikutuksiin oleellista on kapsaisinoidien kokonaismäärä. Pienen palan maailman tulisintakin chiliä voi jokainen maistaa, ilman suurempia ongelmia. Mutta suuren määrän miedompaa syömällä alkaa efektejä ilmenemään.

Osa vaikutuksista on haluttuja, kuten hikoilu ja viileä tunne (erityisesti kuumissa maissa). Voimakkaan chilin aikaansaama endorfiiniryöppy palkitsee tulisen chilin nauttijan.

Se oma taso, jonka vielä kokee mielyttävänä on jokaisen itse arvioitava. Toleranssi kuitenkin nousee, joten chilien käytön lisääntymiseen on syytä varautua. Eri kapsaisinoideilla on huomattavia eroja poltteessa. Usean mielestä parhaat poltteet löytyvät C. pubescens ja C. chinense lajeista.

Lähteekö henki?

Tiettävästi kukaan ei vielä ole kuollut kapsaisiinin yliannostukseen! Supertulisia ei kuitenkaan kannata mennä maistelemaan, jos ei yleiskunto ole kohdallaan.

65022 Total Views 7 Views Today